Rouva Täytekakku

tiistai, 7. lokakuu 2008

Rodoksella nähtyä

Käytiinpä vähän lämmittelemässä Välimeren rannalla ja nyt on palattu kotiin pyykivuoren kanssa. Ääni jäi minulla kyllä sille tielleen, saa nähdä milloin sillä loma loppuu ;) Mies ja lapsukaiset on mielissään kun desibelit jää mammalla suhteellisen matalalle. Lomakohde oli Rodoksella Faliraki ja siellä verraton hotelli Epsilon. Lapsiperheelle tosi mukava paikka ja tunnustettakoon nyt että olimme siellä jo neljättä kertaa.. Mukana oli taas " big family" tällä kertaa taisi olla enimmillään 27 henkeä yhdessä ruokapöydässä. Kun tarjoilijat näkivät meistä ensimmäisen naaman oviaukosta, alkoivat pöydät lennellä ja niin kauan porukka siellä riehui, että saatiin kaikki saman pöydän ääreen.

Hotellin altaita parvekkeelta kuvattuna, liukumäki jää palmujen taakse.Taustalla allasbaari, jossa miehillä oli tapana järjestää työmaakokouksia, sitä kun ollaan kahdeksasta neljään armottoman raskaissa hommissa altaalla, taytyy välillä aina palaveerata ;) Naisetkin pitivät kyllä omat marttakokouksensa tasapuolisuuden nimissä. Alla kuvia muualta hotellialueelta

Lihaa ja kanaa paistui vartaissa allasravintolan edessä kreikkalaista iltaa varten. Ei ihan uusin grillimalli,mutta kyllä osasi lihat kypsentää. Laatikko oli täynnä hehkuvia hiiliä.

Sitten kävin kameran kanssa rannalla.

Tässä kuvassa näyttää aivan kuin olisi kettu opetellut sukeltamaan. Kuva on otettu rantakivistä veden läpi.

Ihan mainioita ravintoloita löytyy Falirakista paljon. Me tapaamme käydä Ilioksessa ja Kastrissa, josta alla oleva kuva on. Ilioksessa on hyviä paikalliset ruoat ja Kastri on mainio pizzapaikka.

Sitten kävimme myös keskustassa Opera-ravintolassa. Aika hulppea on ulkonäkö ja hyvä ruokapaikka muutenkin. Eroaa edellisistä ehkä palvelun jäykkyydessä ja hieman hintavampi on kuin Kastri tai Ilios.

Ravintolan keskelä oli flyygeli hissi-alustalla. Tyttäret kävivät kysymässä luvan ja soittivat meille ruokia odotellessa.

Söin Operassa pastaa merenelävien kera. Olin jo lyönut lusikkani soppaan, ennenkuin hoksasin ottaa kuvan, pöytään tuotaessa oli hieman siistimmän näköinen. Hyvää oli !!

Rodoksen vanha kaupunki käytiin myös jälleen katsastamassa. Aamusta lähdettiin ja ja jätettiin pienimmät isien hyvään hoitoon. Oli kyllä irtonainen olo, kun sai vaan tepastella kaupasta toiseen. Tarttuihan sieltä mukaan taas laukkuja ja vävypojasta likööreitä, kakkuun tietysti.. Ei tarvinnut summan mutikassa ostaa, kun sai maistaa myös :) Samalla reissulla yksi sai hennatatuoinnin ja toinen pikkulettejä puoli päätä täyteen.

Nähtiin paikalliset pollarit, eli mies ja nainen ratsastivat kujia pitkin mustilla hevosilla järjestystä valvoen. Joku takaa-ajo kujilla olisi ollut kivä nähdä... ;)

Puhtaanapitolaitoksen porukkaa

Pikkulomalainen, edellisen kerran oli reissussa äidin mahassa.

" Seuraa johtajaa"

Miehet ja isommat lapset kävivät huristelemassa myös karting-autoilla ja huvipuistossa. Isot tytöt olivat ihan omatoimisesti varanneet ratsastuksen rannalla. Se kun on ollut aina haaveena. Niinpä lupauduin mukaan tulkiksi, vaikka olisivat varmaan pärjänneet itsekin kielen kanssa. Ihan intiaanin näköinen mies tuli hakemaan meitä hotellilta sovittuna aikana ja sitten ajettiin tuhatta ja sataa talleille, jotka sijaitsivat keskellä ei mitään. Solassa kahden kukkulan välissä oli talli ja saluunantapainen taukotupa. Olo oli kuin lännenfilmissä !

Kun hevosille oli saatu varusteet päälle, lähtivät "inkkari " ja tytöt kaksi tuntia kestävälle reissulleen ja minä jäin yksin talleille. Olin ottanut kirjan ja vesipullon mukaan että aika kuluisi. Mies tarjosi minullekin hevosta, mutta kieltäydyin, kun on ollut väliä pari vuotta ratsastuksessa. Ensimmäinen tunti meni ihan rattoisasti, mutta sitten alkoi tulla hämärä. Rapinaa kuului joka puolelta ja minä siellä istuskelin aistit herkkinä. Kärpäsiä oli aivan mieletön määrä ja niinpä siirryin sisätiloihin jatkamaan lukemista. Mutta kun paikassa ei ollut sähköjä, täytyi lukeminen lopettaa, ja jatkaa seinille tuijottamista ja rapinan kuuntelemista. Oli jo aika pimeä, kun pihalta kuului auton ääni ja aloin jo katsella piilopaikkaa, mutta kun kuulin pikkulapsen äänen, uskaltauduin ulos katsomaan. Kyseessä oli varmaan " inkkarin " veli tai jotain, koska alkoi hoidella hevosia. Sitten huomasin, että kukkulan rinnettä laskeutui neljä hahmoa ja ratsastajat palasivat reissultaan. Sanoisinko että viime hetkellä, oli nimittäin jo aivan pimeää. Mainitsinkin asiasta ja mies sanoi itsekin että aika tipalle meni. Paluumatkalle lähdettiin, kun hevoset oli saatu takaisin karsinoihin. Suunta vaan oli minun mielestäni ihan väärä ja kun kysyin asiasta, mies ilmoitti että auto täytyy käydä tankkamaassa. Kaarsimme huoltamon pihaan ja avulias bensapoika tuli heti tankkaamaan auton. Keskustelua käytiin minun puoleisesta avonaisesta ikkunasta. Sitten alkoi melkoinen episodi: Miehet alkoivat inttää hinnasta ja kieli vaihtui koko ajan. Englannista kreikaksi ja välillä saksaksi ??? Muut osat puheesta ymmärsin, mutta kreikan kieli ei ole niitä vahvimpia alueitani. Sitten yhtäkkiä "inkkari" aukaisee oman ovensa ja ottaa lattialta penkin vierestä n. metrin mittaisen miekan, vetää sen kotelosta ja alkaa huitoa bensapoikaa sillä minun kasvojeni edessä !!! Liimauduin penkkiin ja haukoin henkeä. Mies kuiskasi sitten minulle että " don't be afraid ", no joo, niin justiinsa, tämähän nyt on ihan tavallista. Eli joku huumoripläjäys siinä oli menossa, mutta kun en ihan kaikkea puheesta ymmärtänyt, tuli tilanne vähän niinkuin puskista. En kyllä tunnustaudu mitenkään tosikoksi, mutta rajansa kaikella. Sitten peräosaan autoa täytettiin vielä pari gallonaa bensaa ja siinä kauheassa bensankatkussa mies pistää tupakaksi..tytöt sanoivat jälkeenpäin ,että olivat varmoja että kohta koko kärry räjähtää! Kun bensan hinta oli saatu sovittua, lähdettiin lopulta ajamaan, ja vielä ihan oikeaan suuntaan. Tosiasiassa tämä inkkari oli meidän hotellin yövartija, joka pitää tallia harrastuksenaan, sekin selvisi siinä paluumatkalla jutellessa. Ja kreikkalaiset yleensäkin on turvallisen oloista porukkaa, jos joku siellä aiheuttaa häiriötä, se on kyllä turisti.

Tässä eräiden turistien aiheuttama "järjestyshäiriö" eli tyttärien mielestä huoneen tärkein hylly on lattia ;)

Viimeisenä päivänä kävimme läheisellä kukkulalla katsomassa siellä olevia eläimiä. Ylös olisi päässyt kuljetuksellakin, mutta kun oli tiedossa lentokoneessa istumista, päätettiin ottaa lenkki urheilun kannalta ja kävelimme ylös asti. Tie tekee täyden ympyrän ja paluumatkalla alaspäin on sitten eläimiä häkeissä ja aitauksissa. Tässä kohtaa viimeistään tuli järjestelmäkameraa ikävä, ei tavan kamerassa oikein zoomi riitä.